Yhteystiedot

Stick-On Ky on sallalainen tekstiilialan yritys, joka on perustettu 1986.

Yrityksen tuotanto painottui alkuvaiheessa laadultaan korkeatasoisiin neulevaatteisiin – erityisesti pitkälle kehitettyihin ja helppohoitoisiin neulemateriaaleihin.

Yrityksen nimi syntyi kielellisesti ulkomaankaupan tarpeisiin – viennin kohteena olivat Ruotsi ja Norja, joissa ”Stick-On” osattiin paremmin liittää neuleisiin. Omaa mallistoa ei muihin pohjoismaihin viety, vaan vienti koostui alihankintatöistä; neulevaatemallistoja miehille, naisille ja lapsille.

Tuotanto kokonaisuudessaan tuli kuitenkin Stick-On:lta – tilaajalta saadusta luonnoksesta valmiiksi sarjaksi.

Myöhemmin tuotantoon tulivat mukaan myös liikelahjaneuleet kotimaan markkinoille.

Tuntsa-tuotemerkki

Automatisoidun neuletuotannon rinnalle syntyi kuitenkin jo aikaisessa vaiheessa erä- ja ulkoiluvaate-tuotantoa. Ensimmäiset kangastuotteet olivat työasuja suppealle käyttäjäkunnalle pohjoisen vaativiin olosuhteisiin. Mutta pian ”Tikkonin” laadukkaat ja käytännölliseksi kehitellyt asut löydettiin myös vapaa-ajan käyttöön.

Syntyi paremmin suomalaiseen suuhun sopiva Tuntsa-tuotemerkki, joka rekisteröitiin Stick-On Ky:lle 1987.

Stick-On tänään

Tänään Stick-On Oy on omissa tiloissaan toimiva perheyritys, jonka tuotanto keskittyy omaan Tuntsa® ulkoilu- ja erävaatemallistoon.

Tuntsa®-tuotemerkillä valmistetaan myös erikoistuotteet kuten lapinkodat sekä retkeilymajoitteet. Edelleen mukana on myös neuletuotantoa eri muodoissa.

Tuntsan erämaa-alue

Tuntsa on laaja erämaa-alue Sallan kunnan pohjois-osissa. Se tunnetaan jo kirjailija A.E.Järvisen erähenkisestä tuotannosta – sekä kalaisista joistaan, joista yksi saa alkunsa Tuntsan tuntureilta – Tuntsa-joki.

Jättimäinen metsäpalo 1960

1960-luvun alussa tämä syrjäinen erämaa tuli laajalti tunnetuksi Suomen historian suurimmasta metsäpalosta (yli 20 000 ha).

”Kesä 1960 oli todella helteinen ja kuuma. Ilmeisesti ukkonen ja salamanisku sytyttivät Tuntsalle kohtalokkaan metsäpalon. Paloalueita oli kaksi. Papuoivan-Puitsin-Peuratunturin alueella alkoi palaa heinäkuun alussa ja toinen alue sijaitsi Kuskoivan-Nuolusoivan alueella. Osa palosta lienee saanut alkunsa Venäjän puolelta jonne se myöhemmin palasi.

Metsäpalo raivosi alueella kolme viikkoa ja palojen sammuttamiseen osallistui parhaimmillaan lähes puolen tuhatta miestä. Sammutustyö kuumassa kuivassa kairassa oli hyvin rankkaa puuhaa.
Naruskan tammelta, jonne autotie loppui, oli matkaa Tuntsalle noin neljäkymmentä km tietöntä korpitaivalta.

Tuli ahmi vastustamattomasti metsää jyristen kuin ukkonen edetessään kuivassa kuusikossa. Päivisin se eteni rajuna latvapalona, öisin se kyti hiljaa jäkälikössä. Kaikkiaan Tuntsa paloi n. kuukauden päivät ja palon eteneminen pysähtyi lopulta luonnollisiin esteisiin: jokiin ja soihin.”

Nokisavotta

Palon jälkeen erämaan ilmettä muokkasi nykyajankin mittapuulla jättimäinen nokisavotta, jossa palon jälkiä raivattiin useiden vuosien ajan. Palon jäljet ovat nähtävissä vielä tänäkin päivänä monin paikoin Tuntsan tuntureilla.

”Metsää tuhoutui lähes 20 000 ha ja Sallan Pohjoinen paliskunta menetti ison osan parhaista talvilaitumistaan. Kemi Oy korjasi paloalueelta lähes 300 000 m3 puuta. Savotta työllisti tuhatkunta miestä ja satoja traktoreita vuoteen 1967 saakka. Kun paloalueen puita alettiin hakata, soi saha kairassa yötä päivää.”