| |
 |
|
Tuntsan erämaa-alue
Tuntsa on laaja erämaa-alue
Sallan kunnan pohjois-osissa. Se tunnetaan jo kirjailija A.E.Järvisen
erähenkisestä tuotannosta - sekä kalaisista joistaan, joista
yksi saa alkunsa Tuntsan tuntureilta - Tuntsa-joki.
Jättimäinen metsäpalo
1960
1960-luvun alussa tämä syrjäinen erämaa tuli laajalti
tunnetuksi Suomen historian suurimmasta metsäpalosta (yli
20 000 ha).
"Kesä 1960 oli todella helteinen ja kuuma. Ilmeisesti
ukkonen ja salamanisku sytyttivät Tuntsalle kohtalokkaan metsäpalon.
Paloalueita oli kaksi. Papuoivan-Puitsin-Peuratunturin alueella
alkoi palaa heinäkuun alussa ja toinen alue sijaitsi Kuskoivan-Nuolusoivan
alueella. Osa palosta lienee saanut alkunsa Venäjän puolelta
jonne se myöhemmin palasi.
Metsäpalo raivosi alueella kolme viikkoa ja palojen sammuttamiseen
osallistui parhaimmillaan lähes puolen tuhatta miestä. Sammutustyö
kuumassa kuivassa kairassa oli hyvin rankkaa puuhaa. |
|
Naruskan tammelta, jonne autotie loppui, oli matkaa Tuntsalle
noin neljäkymmentä km tietöntä korpitaivalta.
Tuli ahmi vastustamattomasti metsää jyristen kuin ukkonen
edetessään kuivassa kuusikossa. Päivisin se eteni rajuna latvapalona,
öisin se kyti hiljaa jäkälikössä. Kaikkiaan Tuntsa paloi n.
kuukauden päivät ja palon eteneminen pysähtyi lopulta luonnollisiin
esteisiin: jokiin ja soihin."
Nokisavotta
Palon jälkeen
erämaan ilmettä muokkasi nykyajankin mittapuulla jättimäinen
nokisavotta, jossa palon jälkiä raivattiin useiden vuosien
ajan. Palon jäljet ovat nähtävissä vielä tänäkin päivänä monin
paikoin Tuntsan tuntureilla.
"Metsää tuhoutui lähes 20 000 ha ja
Sallan Pohjoinen paliskunta menetti ison osan parhaista talvilaitumistaan.
Kemi Oy korjasi paloalueelta lähes 300 000 m3 puuta.
Savotta työllisti tuhatkunta miestä ja satoja traktoreita
vuoteen 1967 saakka. Kun paloalueen puita alettiin hakata,
soi saha kairassa yötä päivää."
(tekstin lainaukset Sallatunturin
Tuulet ) |
